Maailman paras maa tehdä bisnestä

Toisinaan ideoita ja vaikutteita toiminnan kehittämiseen kannattaa etsiä sen kuuluisan boksin ulkopuolelta, kuitenkin reunalla istuen niin, että näkee samalla sisäpuolellekin. Suomen Ekonomien strategiatyön käynnistyessä paikallisyhdistysten puheenjohtajista koostuva ekonomipuheenjohtajien verkosto, tuttavallisemmin EPV, pohtii tahollaan liiton isoja kysymyksiä: Miten jäsenkokemuksessa huomioidaan yrittäjät ja eläkeläiset, entä miten kansainvälisiä osaajia saataisin liittymään jäseniksi? 

Suunnatakseen ajatteluaan uudella tavalla EPV lähti opintomatkalle Kööpenhaminaan 20.-22.9.2024. Viikonlopun keskiössä oli hakea vertailukohde Tanskasta ja ymmärtää, miksi Forbes on toistamiseen valinnut Tanskan maailman parhaaksi maaksi tehdä bisnestä. Tanskan taloudesta ja liiketoimintamahdollisuuksista saimme kattavan esityksen Business Finlandin Tanskan yksikön Terhi Kiviranta Rasmussenilta ja Heidi Uotiselta. 

Liiketoimintamahdollisuuksia Tanskassa tarjoavat arvatenkin vihreä siirtymä, terveyssektori ja digitalisaatio, mutta myös esimerkiksi YK:n hankinnat. Suomen myynnit YK:lle ovat tuplaantuneet viimeisten viiden vuoden aikana. Perinteisesti vahva maatalousmaa tarjoaa mahdollisuuksia myös elintarviketeollisuudessa, erityisesti foodtechin ja kasvispohjaisten tuotteiden, mutta myös alkoholin saralla.

Suomen Ekonomien strategian keskiössä on hyvä työelämä ja menestyvät jäsenet. Olikin mielenkiintoista kuulla enemmän Tanskan flexicurity-mallista ja ymmärtää, miten nuoria ja opiskelijoita työllistetään - ja miten toisaalta esimerkiksi kansainvälisiltä opiskelijoilta edellytetään työntekoa tukien saamiseksi. Keskusteluissa nousi esiin myös Ruotsin 80-90-100-malli, missä työuransa loppuvaiheessa tai eläkkeellä oleva voisi tehdä vielä 80% työaikaa, saada 90% palkan ja 100% eläketurvan.

Team Finlandin lisäksi kuulimme Alf Rehnin puheenvuoron "Muutosten ja mahdollisuuksien murtoaallokossa". Esitys koostui kolmesta teemasta: Polykriisin aikakausi, muutosvoima tekoälyn ajassa ja ne uudet uudet jutut. Megatrendeistä puhutaan paljon erilaisissa yhteyksissä, mutta nyt heräteltiin ajattelemaan megatrendeihin liittyviä megakriisejä, kuten demografinen kriisi, ekologinen kriisi ja teknologian rajat. Tekoäly on syystäkin ollut viime aikoina pinnalla, mutta esityksessä muistutettiin kuitenkin tekoälyn keskinkertaisuudesta. Laajat kielimallit kun kuitenkin perustuvat jo olemassa olevaan tietoon ja tapoihin, jotka yleisimmin johonkin asiaan yhdistetään. Esimerkkinä käytettiin bageleihin erikoistunutta kahvilaa, jolle pitäisi tehdä uusi liiketoimintasuunnitelma. Sama tehtävä annettiin kauppatieteen opiskelijoille ja tekoälylle. Tekoäly ehdotti sesonkien mukaan vaihtuvaa bagelivalikoimaa - siis muotiteollisuudesta lainattua ajatusta, jota jo jotkin pikaruokaketjut ja donitsikahvilat hyödyntävät. Melko keskinkertainen uusi idea siis. Siinä missä innovaatioita arvostetaan, luovuutta jossain määrin ihannoidaan ja (insinöörien) kekseliäisyyttä pidetään tärkeänä, mielikuvitus ei nauti samanlaista arvostusta, vaikka ehkä sen pitäisi. Tekoäly on hyvä sparraaja, mutta ehkä niihin uusiin uusiin juttuihin tarvitaan vielä ihmisen mielikuvitusta.

Muutoksen luomista talouksista Rehn mainitsi vanhuustalouden ja dataköyhyyden eli sen, miten vastaavaa määrää tietopisteitä ei kerätä esimerkiksi varakkaista eläkeläisistä kuin mitä kerätään varattomista opiskelijoista. Muitakin vastaavia talousmahdollisuuksia muutos luo, mutta vaaditaan mielikuvitusta ja ajoituksen taitoa, ennen kuin mahdollisuudet pystytään valjastamaan. Suomen Ekonomien strategiaan peilaten tämä tarkoittaa mm. nykyisen jäsenpohjan täysimääräistä huomioimista eli esim. sitä, mitä koulutuksia ja kehittymismahdollisuuksia jäsenille tarjotaan, miten jäsenet saataisiin aktiivisesti osallistumaan, miten jäsenten monimuotoisuudesta saataisiin voimavara ja miten vaikuttavuutta saataisiin täten lisättyä.

Valitettavasti Djøfin eli Tanskan ekonomi- ja jurilistiliiton ajankohtaiskatsaus Tanskan työmarkkinatilanteesta jäi ohjelmasta pois, mutta muutoin viikonloppu oli erityisen onnistunut. EPV:n strategiatyön käynnistämisen lisäksi ideat ja ajatukset sinkoilivat, kun puheenjohtajat kertoivat menneistä ja tulevista alueellisista jäsentapahtumista ja jakoivat hyviä käytänteitä yhdistysten arjen osalta. Vai miltä kuulostaisi opastettu bussikierros, missä 'nähtävyydet' olisivatkin yrityksiä, ja opas kertoisi yritysten liiketoiminnasta?